LÄHIJUNALIIKENNE? KYLLÄ!

Seuraavalla vaalikaudella tehdään isoja liikennepoliittisia linjauksia. Olemassa olevan tiestön ylläpidon lisäksi tarvitsemme satsauksia esimerkiksi raideliikenteeseen. Polttoaineiden hinnannousu ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttävät raidejoukkoliikenteen kehittämistä.

Tampereella on viime vuosina keskitytty vain kalliin ja liikenteellisesti tarpeettoman Rantaväylän tunnelin suunnitteluun. Tunnelin hinta on noussut koko ajan, se on arvioitu maksavan noin 200 – 300 miljoonaa euroa julkisia varoja. Lisäksi tulevat vuotuiset käyttökulut. Hanke on järjetön. Toimivan lähijunaverkoston rakentaminen on kustannuksiltaan kohtuullisempi ja palvelee huomattavasti laajempaa käyttäjäkuntaa. Päättäjien on nyt aukaistava silmänsä.

Meidän täytyy nähdä Pirkanmaa kokonaisuutena, ei yksittäisinä rakennusfirmojen voittojen kohteina. Tarvitsemme laajempaa näkemystä liikenteen ja liikkumisen sekä asumisen järjestämisessä. Tarvitsemme päätöksentekijöiltä rohkeutta kannustaa siirtymistä yksityisistä kumipyöristä yleisiin rautapyöriin. Pirkanmaan alueen raideliikenne kaipaa kehittämistä niin, että lähijunaliikenteestä tulee toimiva vaihtoehto asukkaiden jokapäiväiseen liikkumiseen.

Meillä on olemassa oleva rataverkko, jonka käyttö on sekä taloudellisesti että ekologisesti kannattavaa. Tampere risteysasemana hahmottaen lähijunaliikenne sekä Parkanon, Pori, Toijala että Haapamäen suuntiin on lähes täysin käyttämätön mahdollisuus.

Radan varteen on jo sen rakentamisen ajoista muodostunut asutusta, jota ei ole syytä päästää näivettymään, pikemminkin päinvastoin. Tarvitsemme seisakkeet liikennöitävien reittien varrelle sekä kaikille perinteisille pysähdyspaikoille että uudempiin taajamiin. On nähtävä seisakkeiden mahdollisuudet, ne tuovat elinvoimaa vaikutusalueelleen.

Tampereella ratikka tulee tukemaan mainiosti lähijunaliikennettä. Esimerkiksi Pispalan kannaksella sekä lähijuna että ratikka mahtuvat kulkemaan rautatieväylässä, joten vaihdotkin sujuvat jouhevasti.

Lähijunaliikenteen edistämiseksi valtion tulisi rahoittaa junapysäkkien rakentaminen, ja radanvarren kaupungit ja kunnat voisivat puolestaan investoida parkkipaikkoihin pysäkkien ympärillä.

Eri liikennemuotoja ei pidä asettaa vastakkain vaan nähdä ne toisiaan tukevina ja täydentävinä. Toimiva lähijunaliikenne tuo raiteille aivan uusia käyttäjiä nyt, kun polttoaineiden hinnat ovat tehneet henkilöautoilusta entistä kalliimpaa. Raideliikenteen kehittäminen edistää myös ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Lähijunien vuorotiheys ja aikataulut tulee sovittaa siten, että ne huomioivat asukkaiden liikkumisen tarpeita. Myös jatkoyhteyksiä on syytä kehittää, hyvin toimiva ja aikataulutettu muu joukkoliikenne tukee parhaalla mahdollisella tavalla lähijunaliikennettä.

Onkin tärkeää, että kaikki radanvarren kaupungit ja kunnat sekä myös kylät lähtevät aktiivisesti ajamaan asiaa.

Lähijunaliikenne on vetovoimatekijä, jota kehittämällä meidän on mahdollista edistää koko Pirkanmaan elinvoimaisuutta.